tiistai 28. huhtikuuta 2009

Pelastakaa Myytti ja Velho!!

Apuva meistä tehtiin häkkieläimiä!! Tähänkö loppui karkailu pihasta, myyrästys, naapurin Kaapon kyttääminen ja sotaleikit metsässä poikien kanssa?!! Nimittäin meille kävi niin huonosti, että häkki heilahti ja siellä me nyt ollaan eikä muuta voida...

APUVA! Is anybody out there? Kuuleeko kukaan?

HUOH... kukaan ei kuule...

Kamalaa vapaudenriistoa, mutta äippä sanoi, että meidän ei tarvitse ainakaan yöpyä siellä, vaan meidät pidetään häkissä jemmassa Tarpeen Vaatiessa ( ...kukahan sekin mahtaa olla?). Se Tarpeen Vaatiessa on kuulemma silloin, kun aikuiset tekee hommia, eikä ehdi koko ajan kyttämään mitä me puuhaillaan siellä sun täällä. Äipällä ei oo kuulemma silmiä selässä, vaikka vähän välillä epäilenkin , että on sillä... Mä syytän tästä touhusta kyllä tota mun iskää, koska sillä on niitä pahoja tapoja ja sen tähden jouduttiin häkkiin. Velho mm. jahtaa ruohonleikkuria, hyppii kirveen ja moottorisahan kimppuun, kyttää Kaapoa ja ui ojassa ( nyt jotain pientä mainitaakseni...). Mä en oo opetellut mitään noista iskän pahoista tavoista, enkä ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on, että katoaa joskus metsään tai jahtaa naapurin autoa?
Ymmärrättekö moista vapauden riistoa?!

Jos aikuiset on joskus tosi tylsiä ja tiukkiksia, niin onneks meillä on noi pojat! Kuten ootte jo aikaisemmin voineet lukea, niin me tehdään kaikkea kivaa ja EINIINSALLITTUA Viljamin ja Vernerin kanssa. Kivointa on olla tiedustelijana eturivissä, kun leikitään metsässä sotaa tai sit miekkailla Star Warsin tapaan ( mä pidän tosi lujalla otteella hampailla miekasta kiinni...), mutta sunnuntaiaamuisin me saadaan katsoa kaikki lastenohjelmat SOHVALLA maaten!!!! Voitteko kuvitella miten ihanaa, mutta älkää kertoko äipälle (se ei koskaan anna meidän olla sohvalla...)

T: Häkkieläin Myytti ( me ollaan katsottu iskän kanssa dvd:ltä jo pari jaksoo Pako-sarjasta...)

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Pysy aina pikkuveljenä...

Viime viikonloppuna oltiin Mäntän mummolassa kyläilemässä ja pistäydyin samalla katsomassa Velhon uusinta pikkuveljeä tai virallisesti pikkuvelipuolta Urhoa :-). Urho muutti Mänttään pääsiäisenä Piilojen perheeseen ja Urhon uusi emäntä Katriina onkin minulle jo ennestään vanha tuttu. Urho sai uuden kodin myötä myös kaksi uutta "pikkuemäntää" ja kaksi TODELLA ISOA isoveljeä! Kuvassa ovat suursnautseri Paavo ja karkeakarvainen seisoja Majuri ja pikkuruinen, mutta urhea Urho:
Hienosti on poikien yhteiselo alkanut ja Urho, joka on saanut nimensä jäänmurtaja Urhon mukaan, todella murtaa jäät sydämistä ja on valloittanut kaikki (minut mukaan lukien...)! Olisin viihtynyt hurmaavan pikkuisen seurassa vaikka kuinka kauan ja onkin mukavaa, että voin tulevaisuudessa tavata Urhoa aina kun mennään Mänttään. Lupasin auttaa Katriinaa ja Urhoa "parsonielämän" alkuun ja hyvinhän se oli jo alkanutkin :-) . Ja etukäteisvaroitus kaikille: tämä pikkuherra tulee ja valloittaa näyttelykehät yhtä varmasti kuin isovelipuoletkin ovat sen tehneet!!
Terkut Mänttään ja Jaanalle ja Ullalle, jonka pojat on niin älyttömän komeita :-)
(No on ne tytötkin, terkut myös Urhon siskoille Ginille ja Siirille...)

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Hälsningar från Stockholm!

Tällä kertaa ei saatu Tukholmasta tuliaisiksi sitä mitä lähdettiin hakemaan eli sertiä, mutta muuten takaisintullessa auto oli tupaten täynnä muita tuliaisia :-). Reissu oli väsyttävä, mutta mukava ja ollaanhan taas yhtä kokemusta rikkampia. Tukholman KV-näyttelyssä oli mukana 21 parsonia, joista uroksia oli 11. Tuomarina oli Kornelija Butrimova Puolasta, joka on antanut Velholle sertin Virossa. Harmittavan läheltä liippasi tällä kertaa, Velho oli tuomarin todella pitkän harkinnan jälkeen lopulta PU2 ja serti meni komealle Povelille (Emblazy´s Illbatting). Sijoitus oli tietysti ihan hyvä, kun paras uros kehässä oli 11 koiraa, mutta hopea on tässä tapauksessa hävitty, kun sertiä metsästetään... Hetken se aina harmittaa ja oli lähellä ettei kyyneliä pyyhkinyt muutkin silmistään kuin Povelin omistaja Anne, (joka itki onnesta, koska Povel oli käyttäytynyt viime näyttelyissä todella huonosti ja esiintyi nyt hienosti) mutta laivalla meillä oli jo uudet suunnitelmat uudesta Ruotsin reissusta kasassa! Kun on tällainen pohjalainen luonne, niin periks ei anneta...

Sulolla ja Liisallakaan ei ollut onnea matkassa tällä kertaa, koska Australialaisella tuomarilla oli mukanaan oma "australialainen mittakeppi", jolla sai mitattua Sulon liian pitkäksi! Sekään ei tällä kertaa auttanut, että Sulolla oli salainen ase, nimittäin ruotsalainen Hot Dog ja suomalainen kepo apunaan (kuten kuvasta näkyy):
Meillä oli muuten mukava reissu, kauheesti shoppailtiin läheisessä ostoskeskuksessa, syötiin hyvin ja tutustuin näyttelyssä olleisiin ylen ystävällisiin parsonihmisiin. Velho herätti kovasti kiinnostusta ja sai osakseen rutkasti ihailua :-) Laivamatkat meni kohtuullisen sujuvasti, vaikka pojat ei mitään bestiksiä olekaan ja tuli taas tutustuttua lähiympäristöön ja paikallisiin puistoihin ihan omin jaloin. Mua aina huvittaa, kuinka avartavia ja erilaisia kokemuksia näistä koiranäyttelyreissuista saa, kun saa tutkia uusia paikkoja ihan eri näkökulmasta (siis koiran) kuin esim. jos olis ihan tavallisella lomamatkalla. Suosittelen!

Congratulations and greetings to Britt and Anne! It was nice to see you in Stockholm and I hope we can maybe meet again someday in the future :-)

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Valokuvahaaste

Tässä meidän kuva haasteeseen, jonka saimme Leenalta ja Marilta eli ohje oli etsiä omalta koneelta neljännestä kansiosta neljäs kuva, joka pitää selittää. Tässä löytynyt kuva:

Valokuvassa ovat kesälomalaiset Viljami ja Velho Jämsän mökillä. On muuten siitä hauska kuva, että Velho on "rentoutumassa" ilman lupaa sohvalla tai siis Viljamin luvalla ;-)

Tähän haasteeseen kuului neljän kaverin haastaminen mukaan, mutta kaikki taitavat olla jo mukana...

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Eka, Toka ja Kolmas

Meidän perheessä on ollut erinäisiä saavutuksia viime aikoina. Verneri voitti pilkkikilpailuissa oman sarjansa, Viljami oli kolmas samaisissa kisoissa ja Velho oli vuoden 2008 toiseksi paras näyttelyparsoni! Hyvä meidän pojat, jokainen on taitava omassa lajissaan :-)

Pojat ovat "harjoitelleet" pilkkimistä isänsä kanssa koko talven ja osallistuivat elämänsä ensimmäisiin pilkkikilpailuihin ja heti tuli sijoitukset huimalla saaliilla: Vernerillä 230g ahvenia ja Viljamilla 200g :-). Tässä pilkkijät "apujoukkoineen" jäällä (saalis meinas mennä parempiin suihin):
Velho onkin harjoitellut näyttelemistä jo vähän pidemmän aikaa ja oli nyt jo toisen kerran vuoden toiseksi paras, velipoika voitti jälleen kerran kuononmitalla... Mutta olen ylettömän tyytyväinen kauniiseen koiraani, jonka kanssa ei alunperin ollut tarkoitus käydä näytteyissä ollenkaan vaan harrastaa pelkkää agilityä. Mutta kuinkas sitten kävikään, ulkomailla ollaan kierretty ja mainetta ja kunniaa näyttelykehissä saavutettu. Velhon kasvattaja Jaana ( jolle kuuluu kiitokset tästä aarteesta) aina kiusoitteleekin minua siitä, kuinka sanoin ekaa kertaa soittaessani hänelle, että mua ei kiinnostaa noi näyttelyt ollenkaan :-) Kaikesta tästä näyttelymenestyksestä huolimatta parasta Velhossa on kuitenkin sen mahtava luonne, unelma kiltti ja vähän hassu!
Ulkomaille suunnataan jälleen, tällä kertaa Tukholmaan. Siellä on KV-näyttely pääsiäisenä ja sinne ollaan menossa Velhon ja Liisan Sulon a.k.a Kauheen Apinan kanssa. Mitään erityisiä toiveita sertin saamisesta ei meillä ole, koska Ruotsissa on mukana kovia kilpakumppaneita 21 kpl. Mutta matkailu avartaa ja on aina kiva käydä jossain muuallakin näyttelyssä ja lisäks pääsee vielä shoppailemaan :-) Seuraavaks mennään kokeilemaan Piteåån heinäkuussa, jos nyt ei tärppää ja loppuvuodesta vielä Norjaan. Kesälomalla menemme puoleksitoista viikoksi Tanskaan mökkeilemään, joten tuleepa sitten tän vuoden puolella kierrettyä noi pohjoismaat läpi!