Viron Voittajat ja vähän muitakin :-)

Mä ajattelin kertoa teille mun viime ajoista, jotka ovat olleet melko rankkoja, enkä oo saanut nukuttua tarpeeksi (tuun silloin helposti kärttyiseksi...). Vihdoinkin tänä iltana sain rauhoittua IHAN yksin mun Apsi-Apinan kanssa, eikä kukaan tullut hyppiin niskaan tai ryöstämään mun rakasta Apsia! Siis tää kaikki johtuu siitä, että meillä on ollut kaikennäköisiä ja -kokoisia vieraita, joista yks rasittavimmista oli mun norjalainen poika Kentsu! En tiedä puhuko se vielä norjaa, mutta ainakaan se ei uskonut mua yhtään, vaikka kuinka yritin sitä isällisesti komentaa...

 Tossa se nyt söpöstelee ja näyttää aivan harmittomalta, mutta oli se melko rasittava kakara! Kaikki vaan huokaili kuinka ihana se on ja nätti ja isänsä kopio ja äippä oli ihan sulaa vahaa sen riiviön tassuissa, onneks se ei sentään saanut jäädä tänne, vaikka äippä olis niin halunnut...

No kai meissä jotain samaa näköä saattaa olla ja kyllä toi poika oli välillä vähän siedettäväkin, silloin kun se oli luu suussa tai nukkumassa...

Kentsun mukana tuli sen hoitotäti Yoda, joka on musta ihan makee mimmi, kun se jaksoi leikkiä mun kans pallolla ja oli muuten vaan mukava. Yoda ja Kentsu oli meillä kokonaisen viikon mun äipällä hoidossa, kun niitten äippä oli menny lomaileen johonkin Turkkiin.

Tässä me ollaan vikana päivänä ihan uupuneita toistemme seurasta ja rankasta päivästä ulkona. Meillä oli muutenkin kauheen rankkaa, kun äippä päätti sosiaalistaa maalaispoika Kentsua oikein olan takaa ja me oltiin sit joka päivä jossain sosiaalistumassa (Hervannassa, jalistreeneissä, hihnalenkeillä kaupungissa ja vaikka missä...). Sitten meillä laukkas kaikenkarvaista porukkaa joko trimmauksessa tai muuten vaan leikkimässä Kentsun kans.

Sulo, Dumbo ja Svea (joka ei ehtinyt kuvaan...)  mittailevat Kentsua

Tässä Hennan ottamassa kuvassa ollaan Hervannassa isä-tyttäret-poikanen-lenkillä

Sit äippä roudas meidät vaihteeks laivalla Tallinnaan! Se vasta rankkaa onkin, vaikka tosin plussaa on se, että hotellissa pääsee äipän viereen nukkumaan. Tallinnassa käytiin jonkun Kalevin Staadionilla näytelmissä, jossa meistä molemmista tehtiin tuoreet Viron Voittajat-11. Oltiin muutes ekaa kertaa Myytin kanssa yhtä aikaa kehässä, mutta kaikista hassuinta oli se, et mun iskä joutu esittään mut kehässä, eikä se oo koskaan ollut siellä!!! (eikä se yhtään tienny mitä pitää tehdä, joten istuin sit vaan sen vieressä ja kyllä äippää nauratti...). Siis tässä kyseisessä finaalissa Myytti sit veti pidemmän korren eli voitteko uskoo, et mun tytär voitti mut?!! No lopputulokseen äippä oli eri tyytyväinen ja hoki koko päivän, et mitä mun Viron Voittajat ja että eka tuplavoitto meidän perheeseen jne.....

Tässä me tuoreet voittajat ollaan ja enkä kanna Myytille ollenkaan kaunaa ROPista...

Äippä osti meidän voittojen kunniaks näyttelystä tällasen hienon kyltin meidän ovenpieleen

Lopuks pientä herkistelyä, kun Myytti sai olla vielä yhden yön sen tyttären Iineksen kanssa, ennen kuin se lähti uuteen kotiin Äänekoskelle. Kyllä äidinrakkaus on vaan kaunista... Terkkuja Iinekselle!!!

Että  tämmöstä meillä tällä kertaa! Niin ja melkein unohdin kertoa, että kävin niissä luolakokeissa toisenkin kerran ja sain tulokseksi B40, joten nyt niitä B-tuloksia on mulla kaks (äippä on intoillut senkin takia...). Uimakauden avajaisia odotellessa, T: EEV-11 VELHO