Tänään olin Myytin ja oman pikkukeponi Viljamin kanssa Järvenpään näyttelyssä ja taas ROPisi!! Myös taivaalta ropisi vettä juuri samaan aikaan, kun tuomari lykkäsi ruusukkeen käteen, mutta se ei enää siinä vaiheessa meitä haitannut :-). Tuomarina oli tiukkaakin tiukempi Päivi Eerola, joka jakeli jo kaikille meitä edeltäville roduille kaikkia muita värejä paitsi vaaleanpunaista, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla... Parsoneita oli kehässä 14, joista Myytin lisäksi vain kaksi muuta narttua onnistui saamaan ERI:n ja Myytti vetäs sitten voiton kotiin.
Tässä arvostelu, josta olen erityisen iloinen:
"Tasapainoinen, narttumainen, edukseen esiintyvä kokonaisuus. Hyvin ilmeikäs pää. Hyvä ylälinja. Tilava rinatkehä. Sopiva raajakorkeus. Vaivattomat liikkeet. Miellyttävä käytös. Esitetään edukseen."
Vähän mua jännitti sorapohja, koska Myytillä oli torstain LUT-kokeen jälkeen tassunpohjat arkana ja kyynärpäät "palaneet", mutta ei se näyttänyt menoa haittaavan ja katu-uskottavuutta vaan lisäs ketun reittämät suupielet :-).
Torstain kokeesta ei siis tullut vielä sitä vikaa A-tulosta, mutta lähellä se oli! Vähän harmittavankin lähellä, koska tuomarilla oli jo pelli kädessä, kun kettu ehti tikkaamaan Myytin naamaan reiät ja Myytti vetäytyi riistalta, eikä palannut. Tais tulla neidille vähän yllärinä ekat kunnon reiät ja asiaa piti mennä hetkeks miettimään :-). Mutta 13 min mahtavaa painostavaa työskentelyä oli takana ja tuomari vaan totes, että olipa pirun hyvä koira! Käytiin vielä lauantaina Erimarien ja Karvahaalarien yhteisessä Kettupäivässä kokeilemassa, ettei asia jäänyt Myyttiä kaivelemaan, mutta mitä vielä, entiseen malliinhan se toimi (toivottavasti tuli vaan vähän järkevyyttä lisää...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti